ZX135USL-6 - Sirosti järeä

Lyhyellä peräylityksellä varustettujen metsäalustaisten kaivukoneiden tarjonta on varsin rajallista, vaikka puiden välissä kompaktit ulkomitat ovat aivan yhtä tärkeitä kuin urbaaneissa olosuhteissakin. Hitachilla on kuitenkin ZX135USL-malli, joka on hiljattain päivittynyt jo kuutossarjaan. Eräs ensimmäisistä uutuuden hankkineista oli kurikkalainen Kai Latvala.

Tuliterän koneen hankkivat keskittyvät useimmiten päätoimiseen urakointiin. Latvalan tapauksessa asia on kuitenkin päinvastoin, sillä suuremmassa roolissa ovat omat työmaat. ”Meillä on munittamo ja luomumaatila, jotka työllistävät kaivukonetta esim. salaojitusten muodossa. Hitachi hankittiinkin pääasiassa omaan käyttöön, urakointia tehdään mikä keretään”, Latvala taustoittaa.

Latvalan kokemusten mukaan Hitachi on osoittautunut erittäin luotettavaksi työkumppaniksi. ”Meillä oli aiemmin 10 vuotta normialustainen Hitachi 135. Koko aikana huoltomiestä tarvittiin ainoastaan kerran, kun EGR-venttiili piti puhdistaa. Edes letkuja ei ollut tarvetta vaihtaa, joten merkissä pitäytyminen oli luonnollinen ja turvallinen valinta”.

Isuzun voimalla

Uuden mallisarjan Hitachi ZX135 on edellisen mallin tapaan varustettu Isuzun voimanlähteellä. Tehoa on tarjolla 78,5 kilowattia. Moottoripuolella suurin uudistus onkin SCR-järjestelmä, jonka myötä kone täyttää 4-tason päästömääräykset. 17 litran Def-säiliö on sijoitettu vasempaan takakulmaan. Sekalaisessa työssä Latvalan kone oli kuluttanut polttoainetta keskimäärin 9,3 litraa tunnissa.

Normaalien huoltojen suhteen Hitachin suodattimet ja muut rutiinitoimenpiteitä vaativat kohteet on tuotu hyvin esille. Kompaktien ulkomittojen ja ahtaan moottoritilan myötä remonttien tekeminen saattaa kuitenkin vaatia pientä vaivannäköä.

Hitachin hydrauliikkaa hoitaa kaksi säätyvätilavuuksista aksiaalimäntäpumppua, joiden molempien tuottoon 117 litraa minuutissa. Hitachin herkkä hydrauliikka miellyttää Latvalaa.”Itse osaan konetta käyttää, mutta en ole velipoikani tasoinen kaivumies. Molempien mielestä hydrauliikka toimii kuitenkin erinomaisen hyvin”. Nykyaikaisen maa- ja metsätaloustilan pyörittäminen ja urakoinnin yhdistäminen on  aikaa ja vaivaa vaativaa työtä. Latvala päätyikin ensimmäistä kertaa investoimaan huoltosopimukseen. ”Totesin, että konetta ei ole järkeä huoltaa itse, sillä huoltosopimus oli kohtuuhintainen. Lisäksi uskon, että virallista reittiä tehtyjen huoltojen myötä myös jälleenmyyntiarvo säilyy parempana”.

Vankka alavaunu

Metsäalustainen kaivukone poikkeaa perinteisistä malleista alavaununsa osalta, sillä käyttöolosuhteet ovat usein rankemmat. Hitachin tapauksessa maavara on 56 senttimetriä, kun vastaavassa sisarmallissa lukema on 41 cm.Vetovoima on puolestaan 11 % suurempi, mutta toisaalta ajonopeus on hieman pienempi. Lisäksi perusketju on selvästi perinteistä konetta vahvempi. Kutossarjassa ajomoottoreiden ja telarungon alapuolista suojausta on vahvistettu.

Hitachin tapauksessa vahva alavaunu on yhdistetty pieniin ulkomittoihin. Vaikka Latvalalle eräs tärkeimmistä hankintaperusteista olikin lyhytperäisyys, niin mielessä pyöri myös epäilyksiä.

”Alussa hieman pelkäsin, olisiko kompaktien ulkomittojen metsäalustainen kiikkerä, sillä kone on normialustaista korkeampi. Yllättäen tämä on kuitenkin jopa tykympi kuin vanha perinteisen tyylinen, vaikka kaivupuomikin on puoli metriä pidempi. Suurin osa massasta on kuitenkin alavau- nussa, mikä madaltaa painopistettä. Kone pyörähtää erittäin näppärästi ympäri myös etukautta”.

Hitachi ZX135USL-6:n vakiotelalappujen leveys on 500mm – tätä leveämmät ovat lisävarusteita. Latvala on mieltynyt myös suureen rakoon telaston ja ylävaunun välillä, sillä telalle pyörähtävät kivet eivät vaurioita pohjapanssareita. Latvalan kokemusten mukaan telarungot ja jämäkät tukisukset ovat yl- lättävän helpot puhdistaa, sillä tilaa on varsin paljon.

Ohjaamo lähes ennallaan

Hitachin hytti on säilynyt uuteen mallisarjaan siirryttäessä pääpiirteissään ennallaan. Pääosa katkaisimista on sijoitettu kuljettajan oikeanpuoleiseen paneeliin. Määrä on saatu pidettyä maltillisena yhdistämällä toimintoja 7 tuuman näyttöpaneelin. Haluttu toiminto, esim. lämmityslaite, valitaan kaivukonsolin näppäimestä, jonka jälkeen valikkoa selataan helppokäyttöisellä pyöritysrullalla. Myös radion hallinta hoituu samaan tapaan.

LCD-näytöltä voidaan tarkastaa myös öljyjen täyttömäärät. Hydrauliikka- ja polttoainesuodattimien vaihtotarpeesta järjestelmä ilmoittaa automaattisesti. Kuljettaja voi myös asettaa näytölle muistutukset omista rutiinihuolloista.

Vaikka Latvala onkin pääpiirteissään Hitachin ohjaamoon tyytyväinen, niin yhden miinuspuolen hän kuitenkin löytää. ”Ohjaamon nouseminen on hieman hankalaa, sillä vasemmanpuoleinen kaivukonsoli ei nouse ylös, joten kulkuaukko on etenkin suuremmalle kuskille varsin ahdas”.

Uusi kamerajärjestelmä

Hitachin kutossarjan uudistuksiin lukeutuu kattavampi kamerajärjestelmä. Erilliselle näytölle heijastuu sivukameroiden kuva, ja koneen omalle näytölle peruutuskameran näkymä. Toimintojen hyödyntäminen saattaa kuitenkin vaatia totuttelua, sillä Latvalakin luottaa etenkin metsässä perinteisiin peileihin. Alasuuntaan osoittavat sivukamerat ovat kuitenkin osoittautuneet hyödyllisiksi etenkin lavetille ajettaessa.

Vakiovarusteena koneeseen on asennettu koko pitkä etulasin suojaritilä. Tämän voisi kuvitella peittävän näkyvyyttä selvästi, mutta Latvala kertoo asiaan tottuvan. ”Alun perin suunnittelin irrottavani ritilän heti, ellei metsään tarvitse mennä, mutta nopeasti huomasin, ettei siitä ole mitään haittaa. Pystypalkit on kiinnitetty säteittäin eri kulmiin, mikä pienentää katvealuetta huomattavasti. Ritilä kuitenkin suojaa lasia esim. oksien iskuilta erittäin hyvin”.

Latvalan kone on varustettu Engconin rototiltillä ja saman valmistajan MIG2-kahvoilla, joihin asennettiin peukalorullilla toimiva tela-ajo.”Pidemmillä matkoilla jalkapolkimien painaminen rasittaa myös selkää, sillä kärsin ajoittain iskiasvaivoista. Rulla-ajon ansiosta telasiirtymät ovat huomattavasti mukavampia”, Latvala kertoo.

Kyydit traktorilavetilla

Hitachi ZX135USL-6:n työpaino on noin 16 tonnia. Kokoluokkaon osoittautunut Latvalalle sopivaksi, sillä kuljettaminen onnistuu traktorilavetilla ja taksat ovat vielä suht hyvät. Tulevaisuudessa hän aikoo monipuolistaa toimintaa energiapuukouralla. Myös kaatopää on ollut mielessä, vaikka hinta hieman arveluttaakin.

”En tiedä tarvitseeko tässä enää uutta konetta ostaa, mutta jos näin käy, niin kone on ehdottomasti metsäalustainen. Korkeasta ja vankasta alavaunusta on pelkkää hyötyä muissakin hommissa. Hyvin todennäköisesti merkkikin pysyy samana”, Latvala myhäilee lopuksi.

Teksti ja kuvat: Arto Turpeinen. Julkastu Koneviestissä nro 4/2019